August 12, 2016
Tiedän että on useita journalisteja jotka osaavat kirjoittaa tieteestä asiantuntevasti. Mutta on liian suuri joukko ammatikseen suurelle yleisölle kirjoittavia henkilöitä, jotka eivät tunnu ymmärtävän muutamia tieteeseen liittyviä perusasioita – tai eivät niistä välitä. Aivan liian moni tieteen tuloksista kertova juttu päätyy esittämään asioita väärässä valossa.
Ensin täytyy määritellä tiedeyhteisön käsite, ilman sen ymmärtämistä ei oikeasti voi ymmärtää myöskään tiedettä eikä sen tuloksien merkitystä. Tiedeyhteisön muodostavat kaikki maailman tieteenharjoittajat, aina aloittelevasta harjoittelijasta Nobelin palkinnon voittaneisiin kuuluisuuksiin asti. Tähän kuuluu professoreita, (kaiken maailman) dosentteja, assistentteja, vanhempia tutkijoita, tutkijoita, tutkimusinsinöörejä, ja lukuisa joukko muilla titteleillä esiintyviä henkilöitä. Osa tutkii päätyökseen, osa sivutöinään tai harrastuksekseen, osa on opiskelijoita.
Tämä porukka toimii globaalisti, jakaa tutkimustuloksia keskenään ja vertailee niitä. Tiedeyhteisön jäsenyys saavutetaan sillä että on jotakin mieltä jostakin tieteen kysymyksestä, ja pystyy perustelemaan mielipiteensä tutkimuksensa tuloksilla. Yksittäisistä tutkimustuloksista muodostuu tieteellinen fakta, kun tarpeeksi moni tulos osoittaa samaan suuntaan. Eli:
Oppitunti 1: “Tieteellinen fakta” on arkikielen lyhyt ilmaisu, joka tarkoittaa tiedeyhteisön enemmistön konsensusnäkemystä.
Tästä seuraa erinäisiä muita asioita, kuten:
Oppitunti 2: Tiedeyhteisössä on aina myös konsensuksesta eroavia näkemyksiä. Näin pitää ollakin, eikä se tarkoita että konsensus on väärässä.
Oppitunti 3: Kaikki tieteelliset faktat korvautuvat aikanaan uusilla tieteellisillä faktoilla. Jotkut kestävät pitkään, jotkut eivät. Tiedeyhteisön konsensus elää.
Lisäksi on syytä huomata, että:
Oppitunti 4: Ei ole absoluuttisia varmuuksia, on vain todennäköisyyksiä. Pieni todennäköisyys ei tarkoita mahdottomuutta, eikä suuri todennäköisyys varmuutta.
Oppitunti 5: Kuuluisuus ei tarkoita erehtymättömyyttä. Eikä se että on joskus väärässä tarkoita merkityksettömyyttä.
Oppitunti 6: Korrelaatio ei ole sama kuin kausaliteetti. Se että asioiden havaitaan liittyvän toisiinsa (korrelaatio) ei välttämättä tarkoita sitä että niiden välillä on suora syy-seuraussuhde (kausaliteetti).
Ja lopuksi:
Oppitunti 7: Tieteen vastaukset riippuvat siitä mitä ja miten siltä kysytään. Siksi on tärkeää kysyä oikeita kysymyksiä. Ja ymmärtää mitä kysyy, ja mitä ei kysy.
Tässä ei tietenkään ole kaikki, eikä välttämättä edes paras setti oppeja. Mutta ainakin nämä kun pitää mielessä aina kun kirjoittaa tieteestä suurelle yleisölle, on paljon todennäköisempää (mutta ei varmaa) ettei tule antaneeksi vääriä käsityksiä.
Kirjoittaja:
Dr. Jaakko Talvitie
Manager, Innovation Scout
jaakko.talvitie(at)dimecc.com
in/jtalvitie
Kuka on bloggaaja? Olisi hyvä käydä sivulta ilmi, kun blogaus alkaakin “(minä) tiedän, että”.
Hei! Kiitos palautteestasi ja pahoittelut myöhäisestä reagoinnista sekä puutteellisesta tiedosta blogissa, vanhalta nettisivustolta kopioitaessa ei ollut kaikki tieto siirtynyt. Kirjoittaja on tosiaan Jaakko Talvitie ja lisäsin hänen tiedot nyt blogitekstiin. Ystävällisesti Marika Moilanen, DIMECC.